Elossa!

 

                                                                                                                                                      

                                                                           

                                                                                                                                
Elossa edelleen vaikka täältä olenkin pysytellyt poissa. Tarinoita, juttujen aihioita on kyllä pyörinyt
mielessä, mutta koska tekstin  tallentaminen tänne ei jonkin teknisen muutoksen vuoksi olisi onnistunut, kirjoittamatta jäivät. Sain eräältä herrahenkilöltä ohjeet ongelman ratkaisemiseksi, vaan  enpä minä osannut niitä noudattaa. Mutta eilen teini-ikäinen tyttärenpoika, jonka kanssa viime aikoina on tavattu vain etänä tai turvavälin päästä, tulla tupsahti luokseni, istahti tietokoneeni ääreen ja kas, ongelman ratkaisu oli parin klikkauksen päässä!  

Nyt voisin siis tallentaa blogiini juttuja, mutta en muista ainuttakaan asiaa tai aihetta mistä kirjoittaa! Nekin pienet aihiot jotka pyörivät mielessä, pakenevat kuin kalanpoikaset rannan kaislikossa kun yritän ottaa niitä kiinni. Mutta kasvakoot rauhassa suuremmiksi, ehkä sitten eksyvät pyydykseeni.  

Sitä odotellessa hyvää ja kaunista kevättä kaikille! 

Toivottaa Petriina. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pääsiäisaamuna aurinko tanssii

Kuva
Mikäpä olisikaan sopivampi aika entisen blogin elvyttämiseen kuin pääsiäinen. Tosin en vielä tiedä, kummalle "tontilleni" tämän tallennan, alkuperäisellekö, jossa vuosien mittaan kirjoittamani tarinat näyttävät edelleen houkuttelevan satunnaisia lukijoita vai toiselle, joka on autio ja tyhjä vailla ainuttakaan tarinaa. No, sen ehdin päättää sitten kun näen, synnyttävätkö ruostuneet aivoni ja kömpelöt sormeni enää mitään tallennettavaa. Olkapäätäkin juilii ja öisin kipuilevat jalat. Mutta jospa nekin tässä luomistyön tuiskeessa elpyisivät. Kuten viime syksynä kerroin, aikomukseni oli toimittaa Petriinan omien juttujen parhaimmistosta jonkinlainen kooste joko omakustanteena julkaistavaksi tai vain kaikkein lähimmilleni tulostettavaksi. Mutta kun olin innoissani siirtänyt niistä suunnilleen puolet toiseen tiedostoon, tuli seinä vastaan: Ketä kiinnostaa!? Ei ketään. Mennyttä mennyttä kaikki... He, joita vanhat tarinani ehkä kiinnostavat, löytävät ne blogistani edelleenkin....
Lue lisää

Hyvää juhannusta - turvavälin päästä!

Kuva
Kuukausien pituisen kotikaranteenin jälkeen uskaltaudun jo kolmannen kerran lähikauppaan. Seitsemän aikaan aamulla siellä on vain kaksi asiakasta, joku liehuvahelmainen leidi taaempana ja minä tyhjän kärryni kanssa vasta aloittelemassa ostoksiani. - Hyvää juhannusta! Kuulen yllättäen naisäänen sanovan selkäni takaa. Käännyn katsomaan ja hyvä että nenämme eivät töksähdä toisiinsa! Leidi on lipunut luokseni äänettömästi ja työntänyt naamansa melkein olkani yli. - Kiitos samoin! Sanon hätäisesti ja kiiruhdan toiseen suuntaan. Muistan saman henkilön tervehtivän kaikkialla sekä tuttuja että tuntemattomia. Ystävällistä, mutta näinä aikoina mieluummin turvavälin päästä! Lähikaupassa asiakkaiden sekä henkilökunnan turvallisuudesta on huolehdittu monin tavoin. Pullojenpalautusautomaatilla ei enää tarvitse painaa nappia, vaan laite sylkäisee kuitin pienen ajan  kuluttua itsestään. Käsidesipullojen luona on kehotus tulla kauppaan puhtain käsin. Lattiat ovat puhtaat. Punnituslaite on aset...
Lue lisää

Pääsiäinen peruttu

Kuva
Vuoden takaisessa pääsiäisjutussani olin äärettömän närkästynyt  siitä, että televisiossa pääsiäisyön ortodoksinen jumalanpalvelus oli esitetty uusintana. Pieniäpä olivat minun murheeni silloin, ajattelen nyt kun koko pääsiäinen on peruttu! Toki kukin viettäköön pääsiäistä omissa oloissaan, mutta tilaisuudet, joihin kokoontuisi enempi  ihmisiä, on koronaepidemian vuoksi kielletty, eli nyt saattaisi kelvata se uusintana esitetty pääsiäisyön messukin. Toisaalta murheen mitta on suoraan verrannollinen kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen, minkä vuoksi sen määritteleminenkin on vaikeaa. Kun mainitsin yöllisestä suonenveto kohtauksestani vakavasta sairaudesta toipuvalle ystävälleni, totesin heti perään, että tämä nyt tosin on pieni murhe. - Kyllä se on sinulle iso murhe silloin kun kesken unien heräät viiltävään kipuun etkä ehkä heti edes tajua, mistä on kyse, hän totesi. Aikoinaan sota-ajan koettelemukset kokeneen ja kestäneen äitini maailma tuntui romahtavan kun hänen palvel...
Lue lisää